"Olethan sinä ihan kehityskelpoinen"

Näin minulle sanoi sdp:läinen vaalilautakunnan puheenjohtaja kun suljimme äänestyspaikan.

Erityisesti sana "kehityskelpoinen" jäi vaivaamaan minua. Sama tyyppi oli jo aiemmin päivällä käskenyt minua keittämään kahvia, koska olen nainen, joten en enää ottanut kaikkea hänen sanomaansa kovin vakavasti.

Silti mietin, mitä ihmettä hän kehityskelpoisella tarkoitti.

Vaalien alla saa yleensä kuulla olevansa väärässä puolueessa. "Olen kyllä kanssasi ihan samaa mieltä, mutta kun sulla toi puolue on väärä." "Kai sää tajuat, että jos haluat tässä yhteiskunnassa jotain saavuttaa, niin sun pitää vaihtaa puoluetta" jne jne.

Ihmiset! Mikä teitä vaivaa!

Puolueeseen ei liitetä (paitsi kuulemma Keskustaan) vaan siihen liitytään, omasta tahdosta. Eiköhän siis puolueeseen liittynyt ihminen tiedä suurin piirtein minkälaiseen sakkiin on lähtenyt mukaan ja mitä asioita ajamaan.

Huutelu on lähinnä akselilla "kasva isoks ja muutu demariks", tarkoittaako tämä siis sitä, että poliittisen ajattelun joku luonnollinen kaari olisi muuttua tylsäksi, hajuttomaksi ja mauttomaksi tyypiksi. Menettää kaikki kiihko ja aatteen palo.

Toisaalta tämä huutelu tuntuu välillä jopa eräänlaiselta kiusaamiselta, jossa isompi ottaa pienemmän pään kainaloon ja pyöräyttää pari kierrosta kirppurallia. "Senkin liberaali tennariteini, opitpahan!"

Minulle vasemmistolaisuuteni yksi tärkeä kulmakivi ovat työväenlaulut ja demarit tuntuvat lopettaneen niidenkin laulamisen. Toritapahtumissa raikaa Toivotaan toivotaan ja muu iskelmä. Itse tahtoisin vaikka toivottaa Jäähyväiset aseille tai toivoa, että Paistaa aurinko aina (jolle ei ollut asiallista suomenkielistä videota youtubessa).


Eräälle etelämpänä asuvalle toverilleni oli joku paikallinen demari summannut hyvin Vasemmiston ja demarien eron: "ollaan monista asioista samaa mieltä ja sopivasti vasemmalla, mutta Vasemmistoliitto on monissa asioissa liian liberaali, ja se ei taas meille demareille sovi."

Ja tämä liberaaliuden ero näkyy aina ajoittain hyvin ikävissä paikoissa, esim. demarien tavassa torpata transsukupuolisten oikeus lisääntymiskykyyn. Tällä hetkellä translaki edellyttää sukupuolenkorjaukselta lisääntymiskyvyttömyyttä. Kun tätä yritti eräs rohkea avustaja korjata, hänet erotettiin.

Puolueissa on eroja (vesistä en ole aina niin varma) ja hyvä niin. Ja puoluetta saa myös vaihtaa. Itse en ajatellut, koska vaihtamatta paras, mutta tervetuloa vaan porukka Vasemmistoon. Meille saa tulla.

Politiikan herrasväki ja hameväki

Joskus kunnallispolitiikka on siitä ihanaa, että siellä tapaa myös mukavia, aitoja ihmisiä, joiden kanssa voi tehdä yhteistyötä ilman taka-ajatusten ja selkäänpuukottamisen pelkoa. Uskokaa tai älkää, sieltä voi siis saada ystäviä.

Erään uuden tuttavuuteni kanssa kirjoitimmekin sitten yhteisen yleisönosastokirjoituksen Länsi-Savoon, koska kyllästyimme vaalikentillä tapahtuvaan jatkuvaan tytöttelyyn. Kirjoitus julkaistiin eilen 25.10 ja siitä tuli jo samana päivänä positiivista palautetta kirjoituksen lukeneilta.

Meillä on jokaisella erittäin hieno ja tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua kuntamme päätöksentekoon. Voimme asettua ehdolle vaaleissa ja päästä vaikuttamaan niihin asioihin jotka koemme tärkeiksi. Tasa-arvo, siihen tulee pyrkiä kaikessa. 

Siksi onkin sääli, ettei politiikassa tasa-arvo kuitenkaan näyttäydy samana, kuin mitä se ajatuksen tasolla on. Vastakkainasetteluksi syntyy helposti vanhempi vastaan nuorempi, minkä seurauksena nuorempaa sorsitaan tietämättömänä uutena tulokkaana, vaikka nuorella "tulokkaalla" voi olla takataskussaan ties millainen kokemusten ja näkemysten arsenaali.

    Asia saa vielä suuremman korostuksen, kun kyseessä on mies vastaan nainen asettelu. Me nuoret naiset kun olemme helposti vanhemmille poliitikkomiehille pelkkiä puuhastelevia pikkutyttöjä, oli poliittinen kokemuksemme sitten kuinka laaja tahansa.

    Kunnallisalan kehittämissäätiö teki vuoden 2008 kuntavaaleissa valittujen 18-30 vuotiaden keskuudessa selvityksen, jossa tulee ilmi että naiset kokevat miehiä useammin ikänsä haittana työnteossaan kuntapolitiikassa. Kertomuksista käy ilmi selkeästi linja, jossa vanhemmat miespoliitikot väheksyvät naisia, tytöttelevät ja antavat ymmärtää nuoren naisen olevan altavastaajana heihin nähden.

    Sama on tullut esille myös näissä vaaleissa. Kaikkein käsittämättömintä on, että olemme jopa joutuneet sanomaan "sedille" suoraan, että "lakkaatkos tytöttelemästä", kun vaalikojulla on sanailu kiihtynyt.

   Tässä voi jokainen 40+ miesehdokas mennä itseensä. Puhutteletko toisen puolueen nuorta naisehdokasta samalla tavalla, kuin ikäistäsi miesehdokasta? Puhutteletko puoluetovereitasi samalla tavalla ikään ja sukupuoleen katsomatta?
  
Me olemme nuoria ja naisia, tyttäriä, sisaruksia. Äiti ja opiskelija, molemmat piiriemme puheenjohtajia. Meillä on nimet.
Meitä ei tarvitse tytötellä, eikä tarvitse ketään muutakaan.

Emmi Jääskeläinen, pj, Etelä-Savon Piraatit, ehdolla Mikkelissä

Sini Savolainen, pj, Etelä-Savon Vasemmisto, ehdolla Mikkelissä



P.s Hävettää miten vähän olen vaalien takia ehtinyt kirjoittamaan. Palaan ruotuun marraskuussa.

Natsit vaalimainosten kimpussa Mikkelissä

Eivät ehtineet vaalijulisteet kauaa olla paikallaan, kun jo Kansallisen vastarinnan urpot kävivät liimailemassa tarrojaan kaupungille levitettyihin julisteisiin.

Esimerkiksi Saksalanraitilla minulla ei ole kasvoja enää ollenkaan ja kanssaehdokkaaltani puuttuu puolet päästä.

Eikä tässä vielä kaikki. Tänään sain kuulla, että KD:n Peter Malualin kuvia on rapsuteltu pois heidän julisteistaan. Etelä-Sudanista Suomeen tullut Peter on Mikkelin maahanmuuttajaehdokkaista ainoa afrikkalaistaustainen.

Jotenkin näitä tuhoja ihmetellessään tuntuu hassulta, että juuri keskiviikkona Mikkelin lukion paneelissa sanoin opiskelijoille, että repikää niitä patrioottien tarroja pois. Rasismi ei kuulu katukuvaan. Ja nyt tämä.

No, toisaalta tästä saa mahtavaa käyttistä ja bensaa omiin liekkeihin.
Huomenna ohjelmassa rikosilmoituksen tekeminen ja Viola - väkivallasta vapaaksi ry:n vaalipaneeli.

10 000 katselijan raja rikki!

Kiitos.

Kun viime kesänä keksin, että minäpä alan pitämään sekametelisoppablogia, jossa kerron omia mielipiteitäni ja juttelen välillä tisseistä ja puutarhanhoidosta, niin en uskonut, että vähän päälle vuoden päästä minulla olisi 10 000 katselukertaa kasassa, 18 seuraajaa ja jopa ajoittaista kommentointia.

En ole pahemmin mainostanut tätä blogia missään, koska minulla ei ole varaa maksaa mainoksista. Lähinnä jaan tätä hävyttömän paljon FB:n ja Twitterin kautta.

Parasta mainosta oli tietysti IL-julkisuus Slut Walkin jälkeen. Silloin tämä blogi käytiin lukemassa läpi poskettoman monta kertaa vuorokauden aikana. "Terveisiä rumalta lesbohuoralta" on luettu yli 2000 kertaa. Pitänee taas tehdä joku tempaus?

Nyt mennään kohti uusia haasteita. Syksyllä on kunnallisvaalit. Itse olen ehdolla täällä Mikkelissä Vasemmiston listalla. Tarkoituksena on päästä läpi, saa nähdä miten käy.

Kampanjassani aion nostaa esille erityisesti opiskelijoiden ja muiden vähävaraisten kohtaamia ongelmia kaupungissa. Paikallisliikenteellä ei ole opiskelija-alennusta ja nyt koulujen alkaessa meillä on taas asunnottomia opiskelijoita. Tässä muutamia teemojani, enemmänkin on, mutta kaikkea ei voi paljastaa kerralla.

Mutta näillä mennään! Ja kiitos vielä teille kaikille lukijoilleni. Tylsäähän tätä olisi tehdä, jos ei tietäisi, että edes jotain kiinnostaa.