Näytetään tekstit, joissa on tunniste seksi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste seksi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Pari sanaa pimpistä

Minulla ja Raisa Cacciatorella taitaa olla hyvin erilaiset käsitykset siitä, millaisella kielellä lasten positiivista kehonkuvaa edistetään. Tähän tulokseen tulin viikonlopun Savon Sanomien "Kun pippeli on kovana, se asetetaan vauvareikään"-artikkelin pohjalta. Artikkelin lähteenä toimii Cacciatoren vuonna 2007 julkaistu kirja "Huomenna pannaan pussauskoppiin".

Artikkelin sössötys "vauvareiästä", "vauvan kodista" ja "vauvansiemenistä" ei todellakaan muistuta koulutetun ammattikasvattajan tekstiä, vaan enemmänkin samanlaiselta mukasiveellistä höpöhöpöä kuin "etupeppu".

Mielestäni tämä on todella pahasti ristiriidassa sen kanssa, että sama artikkeli kehottaa puhumaan kasvavasta ja muuttuvasta kehosta positiiviseen sävyyn.

Puhe naisen sukupuolielimistä vauvojen kautta syrjäyttää naisen oman seksuaalisuutensa keskiöstä ja laittaa tilalle vauvan. Seksin ainoaksi tehtäväksi jää jälkeläisten, eli vauvojen tuottaminen.Nautinnosta viis. Muutenkin keskiössä tuntuu olevan opettaa, että naisella on "vauvareikä", koska kaikista naisista tulee äitejä.

Puhumattakaan siitä, että sukupuolielimet eivät automaattisesti tarkoita sukupuolta. Sukupuolielimiä on erilaisia, aivan kuten ihmisiäkin.

Alentava "lapsenkielistäminen" ei todellakaan palvele lapsia, etenkään pieniä tyttöjä. Peniksestä tunnutaan voitavan puhua pippelinä tai kikkelinä, mutta vaginasta tuntuu olevan kohtuuttoman vaikeaa puhua edes pimppinä. 

Kuten ystäväni totesi Facebookissa "Pimpistään pitää saada olla ylpeä! Ja vaikea olla ylpeä, jos sille ei ole edes kunnollista nimeä."

Vauvareikä typistää naisen sukupuolielimet ainoastaan lisääntymiseen tarvittaviksi välineiksi. Vauvareikä ei kuulosta paikalta, jonka luvallinen koskettaminen tuo mielihyvää. Vauvareikä on vain aukko, jonka tehtävänä on olla ovi "vauvan kotiin", eli kohtuun.

Mistä päästäänkin vielä tärkeämpään syyhyn siihen, miksi lasten ja aikuisten on osattava puhua sukupuolielimistään ihan oikeilla nimillä. Sukupuolielimillä tehdään muutakin kuin niitä vauvoja. Toivottavasti tämä ei tule kenellekään yllätyksenä.

Sukupuolielimiä kosketellaan monin tavoin, itse tai jonkun muun tai muiden kanssa. Kosketuksen on toki aina perustuttava suostumukseen. Myös sen, että ei tahdo tulla kosketetuksi, on voitava olla mahdollista.

Avaimet tähän kaikkeen voi antaa antamalla lapselle termejä, joilla oman kehon rajoja voi asettaa.

Vauvareikä ei ole sellainen termi. Pimppi on ihanan pehmeä ja pyöreä, suuhunsopiva sana. Vauvareikä kuulostaa kolkolta ja ikävältä paikalta.

torstai 27. kesäkuuta 2013

Haudataan neitsyys, jooko?

Insipiroiduin valtavasti katseltuani Laci Greenin Sex+-videoita. Laci tekee vakuuttavia, informatiivisia, mutta silti helkkarin hauskoja videoita seksistä, minäkuvasta, itsetunnosta, seksuaalisuudesta ja kaikenlaisesta kehollisuuteen liittyvästä raikkaalla, feministisellä otteella.

Erityisesti jäin miettimään kahta neitsyyttä käsittelevää videota, sekä immenkalvoa käsittelevää videota.

Vaikkei Suomessa julkisissa peruskouluissa opetetakaan seksistä pidättäytymistä ehkäisymuotona (en tiedä miten on "yksityisten" koulujen laita) ja 90-luvun laman jälkeisestä alennustilasta on hiljalleen alettu toipua, opetusta on kehitetty ja sen painopisteistä on viilattu, on opetuksessa silti vielä petrattavaa.

Yksi näistä tarkastelun paikoista on se, mitä nuorille opetetaan ns. ensimmäisestä kerrasta ja neitsyydestä (ja tämä liittyy muuten tavallaan olennaisesti tuohon Jossu-tekstiin).

Ekasta kerrasta puhutaan kuin huippuhienosta, kalliista lahjasta. Tämä lahja pitäisi sitten antaa sille yhdelle tietylle erikoiselle, erinomaiselle tyypille. Jos menet sen lipsauttamaan jollekin "yhdentekevälle" satunnaiselle tyypille, niin voi sinua, nyt olet likainen. Sinne meni, eikä tule takaisin.

Ja sitten tulevat ne paineet "Onko tämä tyyppi nyt se, jolle tahdon 'antaa neitsyyteni'?" "Mitä jos eka kertani on ihan kamala?" "Onko hän kaiken tämän arvoinen?" Vähemmästäkin ahdistuu.

Ollaanpa rehellisiä, kuinka monen tyypin (sukupuolesta riippumatta) eka kerta on ollut, kuin suoraan jostain ihanasta persikanvärisestä valistusfilmistä?
Neitsyys-puhe sitäpaitsi antaa seksuaalista väkivaltaa kokeneille nuorille todella ikävän käsityksen seksistä. Hyväksikäyttäjän "viemä neitsyys" on vielä pahempi ajatus kuin se, että sen "antaa" "väärälle tyypille".

Puhe neitsyydestä "ihanana lahjana" tekee nuorten seksuaalisesta kehityksestä ja kasvusta omanlaisekseen seksuaaliseksi aikuiseksi oikeasti ahdistavaa. Tunnen tyyppejä, jotka kokevat huonoa omaatuntoa, koska "neitsyys meni väärälle tyypille". Vaikka mitä kukaan tekee neitsyydellä? Sitä ei voi syödä, se ei näy ulospäin, siihen ei voi pukeutua.

Neitsyys on ihmisten luoma käsite, jolla kontrolloidaan seksuaalisuutta. Immenkalvolla ei ole mitään tekemistä neitsyyden kanssa. Ja jos immenkalvon vahtaaminen on niin tärkeää, niin miten vahditaan niiden neitsyyttä, joilla on vaginan sijaan penis?

Puhe neitsyydestä onkin todella keskittynyt heteropenetraation, eli penis menee vaginaan-meininkiin. Onko ns. kultatähti-lesbo (nainen, joka on harrastanut elämänsä aikana seksiä ainoastaan naisten kanssa) koko ikänsä neitsyt, koska penis ei ole käynyt hänen sisällään? Tuskin ainakaan henkilön itsensä mielestä.

Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on itsensä kanssa sinut oleva, omat rajansa tunteva ja seksuaalisesti hyvinvoiva ihminen. Miten hyvinvoiva voi olla ihminen, joka kokee jo alussa mokanneensa kaiken, koska ensimmäinen kerta oli väärän henkilön kanssa?

Laci Green tarjoaa neitsyys-termin vastineeksi termiä sexual debut, jonka voisi suomeksi kääntää juurikin ensimmäiseksi kerraksi.


Pidän paljon enemmän puheesta, jossa puhutaan "ensimmäisestä kerrasta", mutta onko ensimmäisen kerran käsite absoluuttinen vai partnerikohtainen? Voiko ekoja kertoja olla useita? 

perjantai 31. toukokuuta 2013

Jossulla on maine

Tähän mennessä olen tykännyt kesäkumibiiseistä, vaikka osa niistä onkin ollut, no, vähintään mielenkiintoisia tapauksia (esim. viime kesäinen Panisin). Tänä vuonna olen kuitenkin todella, todella pettynyt.

Cheek (jolta en oikeastaan edes odottanut paljoakaan) ja Jukka Poika ovat työstäneet biisin nimeltä Jossu, joka sämplää Taikapeilin kappaletta Jos sulla on toinen.

Kesäkumibiisin idea on edistää nuorten kondomin käyttöä. Se, millä keinoilla Jossu asiaa ajaa, on hyvä kysymys.

Jossun tarinankaaressa nuori tyyppi on alkanut tapailla "Jossua", jolla on ainakin Jukka Pojan heittämien lainien mukaan ns. huonon tytön maine, sillä "Oot ehkä sokee mut mä nään mikä tää biaatch on. Se ei oo viaton, sen laji on triathlon." Tätä ennen on toivottu, ettei Jossusta tulisi kertojalle kuin "yhden illan makaus" sillä tyttö kun on "villimpi tapaus".

Sillä, että Poski on biisin alussa leveillyt tyyppien puhuvan, että hän vaihtaa naista aina kun vaihtaa sukat, ei tunnu olevan mitään väliä, mutta Jossu on selkeästi kamala lutka.

Onko tarinan opetus siis, että kondomia kannattaa käyttää ellei tahdo lapsia tai seksitauteja, vai se, että kondomia on pidettävä, koska mimmit jakaa avomielisesti kaikille, tosin mitäpä siitä, kunhan itse pääsee jaolle.

Mutta miksi jostain kesäkumibiisista kannattaa nostaa meteli?

Englannin kielessä on termi slutshaming, suomeksi voisi puhua esim. huorittelusta. Cheekin ja Jukka Pojan Jossu on huorittelun ytimessä. Maineen voi saada tekemällä vähän, tai tekemättä mitään. Taikka sitten toimimalla odotusten vastaisesti.

Huorittelu ei ole "viatonta pikkukivaa".

Oikeassa maailmassa, jossa me kaikki elämme, myös Cheek ja Jukka Poika, huorittelu tappaa. Nuoret tytöt viiltelevät, hirttäytyvät pattereihin, ottavat yliannostuksia lääkkeitä, koska heidän on leimattu huoriksi. Huorittelun takia vaihdetaan koulua tai jopa kaupunkia, eikä siitä silti välttämättä päästä eroon, koska sana kiertää sosiaalisessa mediassa. Valitettavan usein leiman saa otsaansa seksuaalista väkivaltaa esim. humalassa tai sammuneena kokenut nuori tyttö (esim. case Steubenville). 

Ja mitä sitten jos Jossu on villi? Kuka sanoi, ettei nuori tyttö saisi olla seksuaalisesti vapautunut? Esiaviollinen seksi ei ole mikään automaattisesti sielua vaurioittava absoluuttinen paha, vaikka sitä harrastaisi kuinka paljon, kunhan touhussa on kaikkien osapuolien suostumus mukana.Ja ainakin Jossu on ollut fiksu ja käyttänyt sitä kesäkumia.

Näiden perustelujen valossa toivon, että Jossu floppaa.




Kirjoittaja aikoo käyttää kondomeja jatkossakin. Hänen mielestään PMMP:n Kumivirsi on ehkä kaikkien aikojen paras kesäkumibiisi.

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Negatiivinen

Sain vähän aikaa sitten varmistuksen, että olen negatiivinen ihminen. Minulla ei ole HIV:tä, eikä seksitauteja. Bileet!

Miksi sitten kirjoitan tästä aiheesta, kun itselläni ei ole mitään hätää? No, koska minua kiinnostaa, ja koska seksi on kivaa. Tämän kirjoituksen ei kuitenkaan ole tarkoitus olla valistuspuheenvuoro. Paitsi ehkä ihan vähän...

Kukaan järkevä ihminen ei tahallaan hanki itselleen, tai tartuta toiseen seksitautia. Järkevä ihminen ei myöskään luota johonkin moukan tuuriin suojaamattomassa seksissä, tai usko, etteivät taudit tartu, jos heti rientää suihkuun. Urbaanit legendat eivät paljoa lämmitä, kun käsketään hakea apteekista antibiootteja.

Meillä on kaikilla oikeus nauttia seksistä. Olimmepa sitten positiivisia, negatiivisia, miehiä, naisia, jotain itse määrittelemäämme, homoja, heteroita, bi-seksuaaleja, toppeja, bottomeita, alistuvia, dominoivia jne.
Oikeudet edellyttävät kuitenkin myös velvollisuuksia. Yksi näistä on itsensä ja kumppaninsa suojaaminen. Oli kyseessä sitten elämän suurin rakkaus tai vasta tavattu herkkupeppu. Toinen velvollisuus on tietysti toimia tilanteessa toista ihmistä ja hänen tahtoaan kunnioittaen. Kolmas on se, että pitää itsestään ja muista huolta käymällä säännöllisesti testauttamassa itsensä.

Olen joissain suhteissa juurikin kolmannen aallon feministi. Uskon seksuaaliseen vapautumiseen ja seksuaalioikeuksiin. Olen se nuori ehdokas, joka jakaa kondomeja, koska mielestäni jakomateriaali on tehty käytettäväksi. Ei minua kiinnosta kenen kanssa se kondomi käytetään, kunhan käytetään asiallisesti ja oikein.

Eli jos törmäätte Mikkelin yössä punaisiin mansikkakortsuihin, joiden pakkauksessa on joku mukahauska slogan ja teksti "sininpunainenajatus" (tarra oli niin pieni, ettei sanojen välille voinut jättää tilaa), niin ottakaa kumi mukaanne ja käyttäkää se jonkun kivan tyypin kanssa yhteisymmärryksessä.

[muokattu 1.12. 2013 ~ Terminologiaa päivitetty]