Innostuin parvekepuutarhuroinnista viime keväänä kun KSVN (Keski-Suomen Vasemmistonuoret) järjesti itsenäisen ruuantuotannon kurssin. Puhuimme dyykkaamisesta ja opettelimme pienviljelyn perustaitoja. Istutusta, koulimista jne. Viime kesän harjoittelin kurkulla ja tomaatilla, jotka eivät kumpikaan suostuneet tuottamaan mitään syömäkelpoista. Iloa niistä kylläkin oli.
Nyt aloitin hyvissä ajoin. Kylvin maaliskuun alussa siemenet ja pidin niistä hyvää huolta. Lannoitin taimia, koulin ne ajoissa ja kastelin huolella. Aina välillä puistelin yksiöni asuinhuoneen mattoa parvekkeella, koska puutarhahommien multa jäi ikävästi mattoon.
Ja nyt kaikki työni palkitaan. Vaikka en ehkä olekaan yhtä rakastunut kasveihin kuin eilisen puutarhadokkarin nainen, voin silti kyllä myöntää nauttivani koko hommasta täysin sydämin.
P.s Mitä lajiketta tämmöinen truuvassari kasvattaa? Tietysti redskiniä ;)
