tiistai 21. elokuuta 2012

Ja loppuvuosi velaksi

Tää se päivä on, tämä on se aamu...

Eli maailman luonnonvarat on nyt sitten tältä vuodelta loppu. Joka vuosi tämä päivämäärä tulee aikaisemmin ja aikaisemmin.

Miksi? No, koska me tykkäämme uudesta ja kiiltävästä, ihanasta ja eksoottisesta, suuresta ja näyttävästä. Kun sanon me, tarkoitan ihmisiä rotuna, ryhmänä, ryppäänä ja maapallon vitsauksena.


Ongelma ei ole pelkästään liikakansoitus, josta Pohjoinen syyttää globaalia Etelää. Ongelma on, että Pohjoinen asettaa hyvän elämän standardit. Ironisesti mieleeni tulee aina The Age of Stupid dokumentin pätkä, jossa nuori nigerialaisnainen kertoo tahtovansa lääkäriksi. Ei pelastaakseen ihmisiä, vaan koska lääkärillä on mahdollisuus rikastua, saada hieno auto ja iso talo. Pääomaa koulutukseen pääsemiseksi kerätään kalastamalla Niger-joesta, joka on täysin pilalla Shellin sekoilujen takia. Jotta kalat voi myydä, on ne pestävä Omolla. Kyllä, Omolla, pyykinpesuaineella.

Pohjoinen myös kiristää ilmastopolitiikkaa aina samoilla vaatimuksilla. "Me emme tee mitään, elleivät Kiina ja Intia osallistu myös." Omaa saamattomuuttaan on helppo perustella sillä, "ettei noikaan tee mitään, löhöövät, panevat ja piereskelevät."

Itse olen niitä, jotka heräsivät huoleen ilmastosta ja luonnosta joskus yläasteella ollessaan. Luin paljon sellaista, mistä en varmaan silloin edes ymmärtänyt ihan kaikkea. Ja jäin sille tielleni. Eihän tällä koko maailmaa pelasteta, mutta jos nyt jotain pientä saisi aikaan omassa lähiympäristössään...

Käytännön ilmastoteot kun eivät ole mitään rakettitiedettä, joka vaatisi koko ajan, elämän ja oikean käden.

Mutta itsestään on hyvä aloittaa.
Karsia turha kulutus pois ja miettiä mistä ostaa ja mistä
Jättää eläinkunnan tuotteet pois ruokavaliosta, joko kokonaan tai edes osa niistä
Vaihtaa sähkösopimusta
Inspiroitua musiikista 
jne. jne. jne.

Ja sitten lisätä vastuksia sitä mukaa kun ehtii. Kirjoitella kansanedustajille, soitella valtuutetuille, vaatia kasvisruokapäiviä kouluihin, vaatia ilmastolakia, jutella kavereille, naapureille, satunnaisille tuntemattomille hedelmähyllyjen välissä, liittyä kansalaisjärjestöön.

Syypääksi osoittautui lopulta rikkipää
Oman pään pääoma, yksilökeskisyys
Keräsin materiaa, tarpeista viis
Kun suoraa kulmaa ei luonnosta löytynyt se keksittiin

Kannoin kruunua kuluttajakuninkaan ihmisen voimin toin kontrollia kaaokseen

Kun soihtumme sulattivat ruhomme sohviimme totesin: "Vain muovi elää ikuisesti"
Stam1na - Rikkipää

maanantai 20. elokuuta 2012

Tarvitsen feminismiä, koska...

Olen viime aikoina alkanut seuraamaan Facebookissa toimivan A girls guide to taking over the world-sivun toimintaa. Girls guide julkaisee myös kansiota, johon siitä tykänneet saavat lähettää kuvia, joissa he pitelevät kirjoittamiaan kylttejä, joissa he kertovat, miksi juuri he tarvitsevat feminismiä tässä 2010-luvun maailmassa.

Toistaiseksi moni on kertonut tarvitsevansa feminismiä, koska
- heidän seksuaalisesta ahdistelustaan on tehty vitsi,
- he pelkäävät liikkua öisin ulkona
- tai miesten tapauksessa ovat kyllästyneitä siihen, että heitä pelätään,
- he eivät tahdo olla kontrolloitavina vain sukupuolensa takia,
- tai he ovat kyllästyneitä kuulemaan, että ovat jotenkin ansainneet kohtaamansa psyykkisen tai fyysisen väkivallan.

Mukaan mahtuu myös positiivisia kylttejä, niitä, joiden näkemisen jälkeen palautuu edes pieni murunen uskoa tähän maailmaan. Kuten erään nuoren miehen kyltti, jossa hän ilmoittaa, ettei tahdo olla sellainen mies, jota yhteiskunta häneltä vaatii, vaan sellainen mies, jollaisia tämä yhteiskunta tarvitsee.

Miksi sitten tarvitsen feminismiä?

Koska kun lähden ulos lyhyessä hameessa, olen kuulemma tyrkyllä.
Ja koska "olen tyrkyllä" saa kuka tahansa kommentoida ulkonäköäni. 
Kun laitan saman lyhyen hameen vaalitilaisuuteen, kampanjoin kuulemma seksillä.
Koska lasten on saatava leikkiä leluilla, jotka heitä kiinnostavat, ei leluilla, joita heille sukupuolensa perusteella tuputetaan.
Koska seksuaalisesti aktiivinen mies on pelimies, kun seksuaalisesti aktiivinen nainen saa huoran maineen.
Koska naisten työ on aliarvostettua ja alipalkattua, naisten oletetaan hoivaavan ilmaiseksi.
Koska ystäväni ovat kyllästyneet siihen, että he edustavat tuntemattomille oletettua sukupuoltaan, eivät omaa itseään.
Koska naisia varoitellaan "älä tule raiskatuksi", ihan kuin raiskaus olisi joku mystinen luonnonilmiö.
Koska vieläkään ei ole ymmärretty, ettei tasa-arvopolitiikan ole tarkoitus olla nollasummapeliä, jossa toinen menettää jotain, jos toinen saa jotain.
Koska seksuaaliterveyden opettamista pidetään pornahtavana ja tungettelevana aivopesuna.
Koska ihmisten välisen tasavertaisuuden ei pitäisi perustua heidän sukupuoleensa, vaan heidän ihmisyyteensä.

Ja onhan näitä syitä vaikka kuinka, maailman tappiin asti.

Kommentteihin toivoisin tietoa siitä, miksi juuri Sinä koet tarvitsevasi feminismiä.

lauantai 18. elokuuta 2012

10 000 katselijan raja rikki!

Kiitos.

Kun viime kesänä keksin, että minäpä alan pitämään sekametelisoppablogia, jossa kerron omia mielipiteitäni ja juttelen välillä tisseistä ja puutarhanhoidosta, niin en uskonut, että vähän päälle vuoden päästä minulla olisi 10 000 katselukertaa kasassa, 18 seuraajaa ja jopa ajoittaista kommentointia.

En ole pahemmin mainostanut tätä blogia missään, koska minulla ei ole varaa maksaa mainoksista. Lähinnä jaan tätä hävyttömän paljon FB:n ja Twitterin kautta.

Parasta mainosta oli tietysti IL-julkisuus Slut Walkin jälkeen. Silloin tämä blogi käytiin lukemassa läpi poskettoman monta kertaa vuorokauden aikana. "Terveisiä rumalta lesbohuoralta" on luettu yli 2000 kertaa. Pitänee taas tehdä joku tempaus?

Nyt mennään kohti uusia haasteita. Syksyllä on kunnallisvaalit. Itse olen ehdolla täällä Mikkelissä Vasemmiston listalla. Tarkoituksena on päästä läpi, saa nähdä miten käy.

Kampanjassani aion nostaa esille erityisesti opiskelijoiden ja muiden vähävaraisten kohtaamia ongelmia kaupungissa. Paikallisliikenteellä ei ole opiskelija-alennusta ja nyt koulujen alkaessa meillä on taas asunnottomia opiskelijoita. Tässä muutamia teemojani, enemmänkin on, mutta kaikkea ei voi paljastaa kerralla.

Mutta näillä mennään! Ja kiitos vielä teille kaikille lukijoilleni. Tylsäähän tätä olisi tehdä, jos ei tietäisi, että edes jotain kiinnostaa.

torstai 16. elokuuta 2012

Nuori, opi arvo(ttomuute)si!

Rakas pääministeri Jyrki Käteinen. Tai et sinä oikeastaan ole minulle rakas. Enemmänkin päinvastoin.
No, kuitenkin. Asiaan!

Sain lausunnostasi vaikutelman, että et ole oikein perillä oppisopimuskoulutuksesta, tai siitä, miten oppisopimuskoulutuksessa olevan nuoren tulot muodostuvat.

Tässä tuleekin ensimmäinen kohta johon tahdon sinun kiinnittävän huomiota!

Oppisopimuksella oleva nuori ei saa opintotukea. Hänelle ei siis makseta opintorahaa, ateriakorvauksia, eikä myöskään opintotuen asumislisää. Palkkaus on myös pienempi kuin "ammattimiehen".

Nuori saa siis tukea asumiseensa vain, jos hänen tulonsa ovat riittävän matalat. Hänen on haettava yleistä asumistukea, joka kattaa enintään 80% asumismenoista.

Pieni palkka ja olemattomat tuet lisäävät toimeentulotuen tarvetta.

Ammatillisen osaamisen arvostus ei tunnu olevan kovin korkea. Edelleen puhutaan bensalenkkareista ja kosmetologipissiksistä. Et puheillasi varsinaisesti edistä tämän arvostuksen kasvua.

Meissä on erilaisia oppijoita, joilla on erilaisia elämäntilanteita. Joillekin meistä sopii opiskelu, jossa vietetään paljon aikaa oppilaitoksessa, toiset taas tahtovat heti hommiin kiinni.

Millaisen käsityksen nuori saa työelämästä ja työnteosta, jos hänet ikänsä perusteella viskataan palkkaluokkaan Ö?

Ja tässä ei ole nyt kyse mistään "Ei saa tulla paha mieli" tyyppisestä ajattelusta, vaan ihan siitä kylmästä faktasta, että nuori on työpaikallaan töissä, alallaan töissä toivottavasti vielä ammattiin valmistuttuaan. Vaikka hän on jatkuvasti koulutuksessa, on hän samalla myös työntekijä.

Sanovat, ettei kukaan ole seppä syntyessään. Tämä pätee juurikin oppisopimuskoulutettaviin. He ovat työelämässä oppimassa työtään ja työelämää. Eikä oppisopimuskoulutus ole mitään leikkiä.

Ei voida lähteä liikkeelle siitä, että nuorten on tyydyttävä siihen mitä saavat. Vaikka sehän sinulle ja sinun jengillesi sopisi. Nöyriä, tottelevaisia nuoria. Massat hallinnassa.

Nuorilla on oikeus vaatia toimeentuloa, sillä nuorilla on oikeus elää työllään ja tulla sillä toimeen. Vaihtoehtona kun on kuntien toimeentulotukijonojen kasvattaminen.

Jos meidän pitää pyörittää tätä maata sinun sukupolvesi jälkeen, on kaikki ammattitaito, oli se sitten hankittu koulussa tai työpaikalla, yhtä tärkeää. 


keskiviikko 8. elokuuta 2012

Ja ruvettiin suutelemmaan

Täällä Savon sydänmailla selvästi eletään jollain ihan ihmeellisellä pimeällä keskiajalla. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat eivät uskalla osoittaa rakkauttaan julkisilla paikoilla ilta-aikaan. Ja tämä johtuu siitä, että he pelkäävät, että heihin kohdistuu väkivaltaa.

Kun baarissa kunnon tumussa äsken tavannut parikymppinen hetero"pariskunta" vaihtaa sylkeä, ei siinä mitään, mutta jos JOTKUT VITUN HOMOT SAATANA alkaa nuolemaan keskellä lattiaa, niin johan siinä pitää jonkun tolkun heteron mennä väliin kertomaan, että "Hei, olen suvaitsematon apina näistä metsistä, enkä ymmärrä seksuaalista moninaisuutta yhteiskunnassamme."

Nyt tyypit ihan oikeasti. Se, että joku suutelee julkisella paikalla ei ole keneltäkään pois. Ei, ei edes sinulta.

Mietitäänpä hetki. Jos näkisit baarissa miehen ja naisen suutelemassa, menisitkö väliin? Olettaen, ettei kumpikaan heistä ole tämänhetkinen puolisosi, jonka kanssa olet sopinut, että teillä on yksiavioinen suhde.

Ok, et välttämättä menisi, ellei näytä siltä, että kohta tanssilattialla aletaan yrittämään yhteistä mukulaa.

No, millä oikeudella menisit keskeyttämään kaksi miestä, tai kaksi naista?

Häiritseekö sinua? Koetko hämmentäviä tunteita? Etkö vaan osaa suhtautua?

No, otapa huomioon seuraava asia:
Seksuaalinen ja sukupuolinen moninaisuus ovat kaikkia kulttuureja ja aikakausia koskeva ilmiö. Se, että ajat homot yöhön ei pyyhi heitä pois historiasta tai maailmankartalta, joten jätä se ihan suosiolla kokonaan väliin. Mene vaikka hetkeksi ulos.

Rakkaus on sallittua meille kaikille, samoin seksi. Suuteleminenkin on kivaa, varsinkin ihastuneena.
Suudelkaa. Mutta kysykää lupa ensin. Älkää sivustakatsojilta, vaan siltä, jota tahdotte suudella.

perjantai 3. elokuuta 2012

Kaksi poimijaa meni marjaan, toinen ei mahtunut

Suomalaisia tuntuu tänäkin kesänä korpeavan thaimaalaisten marjanpoimijoiden saapuminen maamme metsiin. Mustikoita ei saisi poimia kukaan muu, kuin syntyperäinen suomalainen, joka sitten kotona paistaa mustikoistaan isoäidin ohjeella piirakan. Tai pakastaa. Johan noita on kolmas pakastin täyttymässä, vanhimmat marjat on vuodelta -97.

Marjastajien pyhä viha thaipoimijoita kohtaan hautaa alleen jopa kysymyksen, miksi tänne kannattaa tuoda halpatyövoimaa poimimaan mustikoita ja kuka siitä hyötyy?

Suomalainen sikaturisti on kyllä tervetullut Thaimaahan ryyppäämään, öyhöttämään ja polttamaan nahkansa, mutta parituhatta thaipoimijaa saa koko maan kuohuksiin. 

Marjafirmat, kuten mikä tahansa yritys, tavoittelevat maksimaalista voittoa minimaalisilla investoinneilla.

Marjojen ostaja ei maksa poimijalle tuntipalkkaa, koska marjojen arvoa ei mitata työnä, vaan periaatteena on, että yksittäinen poimija myy yksityishenkilönä kaiken keräämänsä marjafirmalle. Ja firma voi tähän sitten asettaa oman kilo- tai litrahinta X:nsä, jolla se ostaa marjat, jotka sitten myy eteenpäin.

Mustikoiden (joista joka tapauksessa jää suurin osa metsiin) menettäminen on meille selvästi kamalampaa kuin metsissä rehottava ihmiskaupan piirteitä pursuava bisnes.

Thaipoimijat houkutellaan maaseudulta köyhistä kotikylistään lupauksilla suurista tienesteistä ja helposta rahasta. "Poimit vähän marjoja ja kesän jälkeen sullakin on yhtä hieno auto ja talo ku mulla."

Valitettavasti kun asia ei mene niin. Kesän jälkeen yksittäinen poimija saattaa olla pahasti velkaantunut välittäjälleen, sillä poimijan täytyy omasta työstään kustantaa myös matkansa Suomeen ja ylöspito täällä.

Pakko tähän loppuun hieman kiillottaa oman järjestön kilpeä. Vasemmistonuoret kampanjoi jo toista kesää thaipoimijoiden oikeuksien puolesta, vaatien heille mm. asiallista suomalaista tasoa vastaavaa palkkausta, parempia oloja täällä Suomessa ja että työnvälittäjien toimintaa aletaan valvoa.
Lisää kampanjasta täältä.